Ympäristön uhkat


Ympäristön uhkat ja niihin varautuminen

 

96Elolliselle luonnolle pahimmat tulevaisuuden uhkat ovat ilmaston lämpeneminen ja auringon ultraviolettisäteily. Ilmaston lämpeneminen on pääosin seurausta maapallon kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Kasvihuoneilmiö puolestaan on kiihtynyt ihmisen toiminnan seurauksena, mikä on lisännyt hiilidioksidin sekä muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.

Aiemmin 99 prosenttia vaarallisesta ultraviolettisäteilystä suodattui ilmakehän yläosassa otsonikerrokseen. Viime vuosina suojaavan otsonin on todettu vähentyneen CFC-yhdisteiden eli freonien takia. Samalla myös UV-säteilyn määrän on todettu lisääntyneen maanpinnan lähellä. Voimakkaampi ultraviolettisäteily vaikuttaa sekä ihmiseen että ympäristöön lisäten ihosyöpätapauksia, heikentäen ihmisten ja eläinten vastustuskykyä sekä vähentäen kasvien kasvua niin maalla kuin meressäkin.

Otsonikerroksen suojelussa on kuitenkin edistytty. CFC-yhdisteiden ja muiden otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotanto ja kulutus on nykyisin lähes kokonaan kielletty kaikissa teollisuusmaissa.

Kuluttajat päättävät maapallon tulevaisuudesta myös ostovalinnoillaan. He määräävät, tuotetaanko ympäristöä vähemmän vai enemmän kuormittavia tavaroita. Kuluttajan apuna on puolueeton pohjoismainen ympäristömerkki, jossa on valkoinen joutsen vihreällä pohjalla. Merkki myönnetään tuotteille, jotka on arvioitu ympäristöä vähemmän kuormittaviksi kuin kilpailijansa.

Lisätietoja ympäristömme tilasta löytyy valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta www.ymparisto.fi

 

Vaarallisia kaasuja

Kloori

myrkyllinen

ympristlle_vaarallinen

Kloori on pistävänhajuinen, hengenvaarallinen, ilmaa raskaampi kaasu, joka on suurina pitoisuuksina kellertävää. Klooria käytetään yleisesti desinfiointiaineena vesilaitoksissa ja uimahalleissa. Kloori ärsyttää ja syövyttää silmiä, ihoa ja erityisesti hengityselimiä aiheuttaen pysyvän vammautumisen. Nestemäinen kloori voi aiheuttaa paleltumisvammoja. Kloorin ja ilman seos ei räjähdä, mutta kaasumaisten hiilivetyjen ja kloorin seos on räjähtävä.

Ammoniakki

myrkyllinen           ympristlle_vaarallinen

Ammoniakki on väritön pistävänhajuinen neste tai kaasu. Ammoniakkia voidaan varastoida paineastiassa tai jäähdytettynä, jolloin sen lämpötila on noin – 33 astetta. Ammoniakki on kaasuna ilmaa kevyempi ja se voi suurina pitoisuuksina olla hengenvaarallinen. Se ärsyttää voimakkaasti hengityselimiä ja silmiä. Ammoniakin ja ilman seos voi räjähtää etenkin suljetuissa tiloissa. Ammoniakkia käytetään mm. jäähdytyslaitteistoissa ja lannoitteiden raaka-aineena.

Rikkidioksidi

myrkyllinen

Rikkidioksidi on pistävän hajuinen happamelta maistuva väritön kaasu. Se on ilmaa raskaampi kaasu, joka voi suurina pitoisuuksina aiheuttaa hengenvaarallisia keuhkovammoja. Rikkidioksidi aiheuttaa myös vahinkoa kasveille. Rikkidioksidi ei ole räjähtävä kaasu, mutta se voi reagoida metallien kanssa, jolloin vapautuu räjähtävää vetyä. Rikkidioksidia käytetään teollisuudessa mm. rikkihapon, lannoitteiden ja sellun valmistukseen.

Nestekaasut

flammabl1

Nestekaasut ovat propaania, butaania tai niiden seosta. Ne ovat värittömiä, ilmaa raskaampia ja pahanhajuisiksi seostettuja kaasuja, joita kuljetetaan paineastioissa tai säiliövaunuissa. Näiden kaasujen ja ilman seos on räjähtävä, ja ne ovat erittäin tulenarkoja. Kaasu kulkeutuu maanpinnan syvänteisiin ja työntää ilman tieltään, jolloin nestekaasuun joutuminen voi aiheuttaa tukehtumisen ilman puutteeseen. Nestekaasut eivät aiheuta myrkytystä, mutta niillä on huumaava vaikutus.

Suojautuminen myrkyllisiltä kaasuilta

Jos ilmaan päässyt myrkyllinen aine aiheuttaa ihmisille vaaran, viranomaiset antavat yleisen vaaramerkin. Hälyttämiseen käytetään kiinteää hälytysjärjestelmää tai liikkuvia hälyttimiä.

Vaarallisilta kaasuilta suojaudutaan menemällä sisätiloihin. Väestönsuojiin ei pidä mennä. Tyynellä ilmalla ja hyvin heikossa tuulessa kaasupilvi pysyy lähellä maan pintaa ja painuu alaviin paikkoihin ja rakennusten kellareihin. Kaasu tunkeutuu sisätiloihin hitaasti, mikäli ilmastointilaitteet pysäytetään ja ikkunat ja ovet suljetaan tiiviisti.

Asuinhuoneiston ilma vaihtuu normaalisti kerran tunnissa tai kahdessa. Jos kaasupäästö kestää enintään puoli tuntia ja huoneet tuuletetaan hyvin sen jälkeen, ihmiset saavat sisällä 5 -10 % ulkona saatavasta annoksesta. Huoneen ilmanvaihtoa voi hidastaa sulkemalla väliovet, tukkimalla poistohormien venttiilit ja teippaamalla ikkunoiden ja ovien raot. Jos vuotokohta on lähellä ja raskas kaasupilvi matelee maanpinnassa, ylimmissä kerroksissa on paras suoja.

Toiminta kaasuvaaratilanteessa

 

yleinenvaaramerkkiKaasuvaaratilanteessa yleisöä varoitetaan yleisellä vaaramerkillä.

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus.

 

Kuultuasi yleisen vaaramerkin, toimi näin:

  • Siirry sisälle. Pysy sisällä.
  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.
  • Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan matkalla.

 

Kaasuvaaratilanteessa toimi lisäksi näin

Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:

  • Paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi.
  • Pysyttele yläkerroksissa kunnes vaara on ohi.
  • Kuuntele radiota.

Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle:

  • Kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen.
  • Pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle.
  • Paina märkä vaate, ruoho-, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.

 

Räjähdysvaara

rajah

Räjähdyksessä purkautuu yhtäkkiä suuri voimalataus. Räjähdyksen paineesta välitön ympäristö voi tuhoutua täysin ja lähistö vaurioitua pahasti. Rakenteiden luhistuminen saattaa jatkua ja aiheuttaa sortumia vielä myöhemminkin.

Räjähdyksen paine aiheuttaa ihmiselle sitä pahemmat vammat mitä lähempänä hän on onnettomuuspaikkaa. Herkimmin paineesta vaurioituvat korvien tärykalvot. Paineen sinkoamat lohkareet ja sirpaleet ovat suojattomille ihmisille erittäin vaarallisia. Räjähdys kehittää lämpöä, mikä aiheuttaa palovammoja ja tulipaloja.

Räjähdyksen voivat aiheuttaa varsinaisten räjähdysaineiden ja aseiden lisäksi suuren paineen alaiset höyryt, kaasut ja myös puun ja viljan hienojakoinen kuiva pöly.

Räjähdykset ovat mahdollisia myös kotioloissa, sillä monet tulenarat, tavalliset kemikaalitkin voivat syttyä ja aiheuttaa väärin käsiteltyinä räjähdyksen. Erityisen vaarallisia ovat erittäin helposti syttyvät palavat nesteet sekä nestekaasu ja kaupunkikaasu.

Teollisuudessa käytetään erittäin paljon räjähdysvaarallisia kemikaaleja, jotka kaikista varotoimistakin huolimatta saattavat räjähtää. Myös höyrykattiloihin, paineastioihin ja muihin laiteisiin liittyy aina räjähdysvaara.

Herkästi syttyvien ja räjähtävien aineiden tai laitteiden kanssa on aina noudatettava ohjeita ja varomääräyksiä. Jos niitä ei osaa käsitellä, niihin ei tule koskea. Puutu heti asiaan ja hälytä viranomaiset, jos havaitset huolimatonta räjähteiden käsittelyä.

Säteilyvaara

Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Säteilytilannetta myös tarkkaillaan jatkuvasti koko maassa ja pienistäkin muutoksista saadaan tieto välittömästi. Säteilyvaaratilanteesta ja toimintaohjeista tiedotetaan ihmisille viipymättä television ja radion välityksellä.

Säteilyvaarassa suojaudutaan samoin kuin muissakin ympäristöonnettomuuksissa. Jos säteilyvaaratilanne vaatii nopeaa suojautumista, tiedotetaan siitä ihmisille ulkohälyttimillä annettavalla yleisellä vaaramerkillä. Tällöin on siirryttävä sisätiloihin ja kuunneltava televisiota ja radiota, joissa annetaan muut toimintaohjeet esimerkiksi joditablettien ottamisesta, elintarvikkeiden suojaamisesta sekä ulkona liikkumisesta. Ohjeet säteilyvaaratilanteiden varalle löytyvät myös puhelinluetteloiden alkulehdiltä.

Välittömästä säteilyvaarasta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä.

yleinenvaaramerkki

Toimi näin

Siirry nopeasti sisälle

Sisälle suojautuminen on nopea ja pahimmassakin ydinvoimalaitosonnettomuudessa riittävä suojautumiskeino niillä alueilla, jotka sijaitsevat yli 20-30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Parhaan suojan tarjoavat kellarikerros ja rakennuksen keskiosat. Sisälle suojautuminen on yleensä tarpeen muutamien tuntien ajaksi tai korkeintaan vuorokaudeksi. Ydinräjähdyksen vaikutuksilta on tarpeen suojautua väestönsuojaan.

Ikkunat ja ovet kiinni, sammuta ilmanvaihtolaitteet

Radioaktiivisten aineiden sisäänpääsy estetään tiivistämällä ikkunoiden ja ovien raot esimerkiksi maalarinteipillä, sulkemalla tuuletusaukot ja pysäyttämällä koneellinen ilmanvaihto. Laskeumapilven kuljettua ohi tilat tuuletetaan huolellisesti viranomaisten antamien ohjeiden mukaan.

Toimi radion ohjeiden mukaan

kuva2Viranomaiset antavat radiossa ja televisiossa ohjeita tarvittavista toimista. Kiireelliset tiedotteet tulevat kaikilta lähetyskanavilta ja ne katkaisevat muut ohjelmalähetykset. Kansalaisia varoitetaan radion välityksellä ihmishenkien ollessa välittömässä vaarassa tai huomattavien omaisuus tai ympäristövahinkojen uhatessa.

Hätätiedotukset lähetetään kaikkien radioasemien kautta samanaikaisesti. Hätätiedote keskeyttää meneillää olevan ohjelman. Viranomaisten ohjeita voi lukea myös teksti-TV:n säteilyturvasivulta 867 ja pelastuspalvelusivulta 868.

Älä soita puhelimella, jotta linjat eivät tukkeutuisi.

Joditabletteja vain viranomaisten suosituksesta

Joditableteilla voidaan suojata kilpirauhasta radioaktiiviselta jodilta. Niitä ei pidä nauttia omin päin, vaan on odotettava viranomaisten ohjeita. Liian aikaisin tai liian myöhään otetun tabletin suojavaikutus heikkenee.

Suojaa ruoka ja vesi

Muut elintarvikkeet kuin säilykkeet on suojattava radioaktiiviselta pölyltä muovipusseihin ja juomavesi tiiviisiin astioihin. Jääkaappi ja pakastin ovat hyviä säilytyspaikkoja.

Ulkona liikkuminen

Jos ulkona on välttämätöntä liikkua, käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia suusi edessä sekä suojavaatetusta. Sellaiseksi käy esimerkiksi hupullinen sadeasu ja kumisaappaat. Jätä vaatteet eteiseen ja peseydy hyvin sisälle palattuasi. Mikäli laskeuma-alueelta on tarpeen poistua ympäristön puhdistustoimien ajaksi, tehdään se vasta kun päästöpilvi on mennyt ohi ja hengitysilma puhdistunut vaarallisista aineista.

Eläinten suojaus

Maatiloilla kotieläimet suojataan sisätiloihin. Rehuvarastot sekä juomavesi suojataan muovipeitteillä ja tiivistämällä. Toimenpiteisiin ryhdytään jo hyvin lievässä säteilytilanteessa, sillä radioaktiiviset aineet kulkeutuvat tehokkaasti maitoon ja lihaan. Kotieläinten ja niiden rehun suojaamisella vähennetään ihmisten elintarvikkeista saamaa säteilyannosta.

Mitä säteily on?

Säteily kuuluu luonnollisena osana elinympäristöömme. Radioaktiiviset aineet ja esimerkiksi röntgenlaite lähettävät ionisoivaa säteilyä. Ionisoimatonta säteilyä ovat mm. ultraviolettisäteily, näkyvä valo, lämpösäteily, radioaallot ja mikroaallot.

Ionisoivalla säteilyllä on riittävästi energiaa irrottamaan säteilyn kohteeksi joutuvan aineen atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä. Pahimmassa tapauksessa vauriot johtavat syöpään tai muuhun terveyshaittaan. Ionisoiva säteily on hiukkassäteilyä (alfa- ja beetasäteily) tai sähkömagneettista aaltoliikettä (gammasäteily).

Ionisoimattoman säteilyn energia ei enää riitä irrottamaan elektroneja välinaineen atomeista. Ionisoimaton säteily on sähkömagneettista aaltoliikettä.

Radioaktiivisten aineiden lähettämä gammasäteily ja röntgenlaitteen tuottama röntgensäteily pystyvät tunkeutumaan aineisiin, kuten ihmiskehoon tai rakennusten seinien läpi. Alfahiukkaset eivät pysty läpäisemään ihmisen ihoa, mutta ne voivat päästä elimistöön esimerkiksi hengityksen mukana. Beetahiukkaset sitä vastoin pystyvät tunkeutumaan ihoon. Alfa- tai beetasäteilyä lähettävät aineet voivat olla vaarallisia joutuessaan iholle tai hengityksen tai ruuan mukana elimistöön.

Ilmassa edetessään ja läpäistessään ainetta säteily heikkenee. Säteilyn vaikutuksilta voidaan suojautua, kun radioaktiivisen aineen luota poistuu tarpeeksi kauaksi tai riittävän paksun suojan taakse. Pelkkä säteily ei tee kohdettaan radioaktiiviseksi. Esimerkiksi käyminen röntgenkuvassa ei tee kenestäkään ”säteilevää”.

Ympäristöön voi levitä radioaktiivisia aineita esimerkiksi ydinvoimalaitosonnettomuuden seurauksena. Ne kulkeutuvat tuulen mukana ja laskeutuvat pölyn tapaan tai sateen mukana kauaksikin onnettomuuspaikalta. Ympäristöön laskeutuneiden radioaktiivisten aineiden aiheuttamalta säteilyltä suojaudutaan estämällä aineiden pääsy iholle ja elimistöön hengitysilman ja ravinnon mukana. Pilven ylikulun ajaksi suojaudutaan sisätiloihin.

kuva3_400

Säteilyvaara voi uhata

Säteilyä ja radioaktiivisia aineita käytetään lääketieteessä, teollisuudessa, tutkimuksessa, energiantuotannossa ja aseteollisuudessa. Ydinaseen käyttö tai vakava ydinvoimalaitosonnettomuus Suomessa tai Suomen lähialueella voi pahimmillaan aiheuttaa säteilyvaaratilanteen, jossa ihmiset voivat altistua haitallisen suurelle määrälle säteilyä. Luonnon radioaktiiviset aineet eivät aiheuta äkillisiä vaaratilanteita.

steilyvaara_01Radioaktiivisten aineiden käyttöön lääketieteessä, teollisuudessa ja tutkimuksessa liittyvän onnettomuuden vaikutukset rajoittuvat käyttöpaikan lähiympäristöön, useimmissa tapauksissa sisätiloihin. Radioaktiivisten aineiden kuljetusonnettomuuden ympäristövaikutukset ulottuvat enintään muutamien satojen metrien etäisyydelle onnettomuuspaikasta.

Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden lähialueille on tehty yksityiskohtaiset suojautumissuunnitelmat onnettomuuksien varalle. Koko valtakuntaan on laadittu suunnitelmat erilaisia säteilyvaaratilanteita varten.

Maailman vakavin ydinvoimalaitosonnettomuus sattui Ukrainan Tshernobylissä 26. huhtikuuta 1986. Onnettomuus aiheutti suoria terveysvaikutuksia noin 200 ihmiselle. Heistä yli 30 kuoli lyhyen ajan sisällä.

Laskeuma saastutti pahoin laajoja alueita Valko-Venäjällä, Ukrainan pohjoisosissa ja Venäjän länsiosissa. Onnettomuuden takia evakuoitiin vuonna 1986 yhteensä 116 000 ihmistä. Myöhemmin kymmeniä tuhansia ihmisiä on siirretty kotikylistään.

Laskeuman vaikutukset ulottuivat laajalle alueelle Länsi-Eurooppaan. Myös Suomeen tuli merkittävä laskeuma. Lähinnä luonnosta saatavista elintarvikkeista, kuten riistasta, järvikalasta, sienistä ja marjoista löytyy vielä jälkiä laskeumasta. Minkään tuotteen syömistä ei kuitenkaan tarvitse rajoittaa onnettomuuden vuoksi. Tätä nykyä turma lisää suomalaisten vuosittaista säteilyannosta keskimäärin alle sadasosalla.

Ainoa syöpälaji, jossa Tshernobylin onnettomuus näkyy tilastollisesti, on lasten kilpirauhassyöpä. Sitä on todettu Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Venäjällä alle 18-vuotiaana altistuneilla 1800 tapausta. Sairastuneista alle prosentti on menehtynyt. Suurin sairastumisriski on niillä, jotka olivat alle viisivuotiaita onnettomuuden sattuessa.

Säteilyä valvotaan tehokkaasti

Koko maan kattava automaattinen säteilyvalvontaverkko mittaa jatkuvasti ulkoilman gammasäteilyä ja ilmoittaa vähäisistäkin poikkeamista normaaliin säteilytasoon verrattuna Säteilyturvakeskuksen päivystäjälle ja Helsingin aluehälytyskeskukseen. STUKin verkkosivuilta löytyvät viimeisimmät tulokset ulkoisen säteilyn annosnopeudesta lähes 300 paikkakunnalla.

STUK seuraa jatkuvasti myös hengitysilman, ympäristön ja elintarvikkeiden radioaktiivisuutta. Säteilyvaaratilanteessa seurantaa tehostetaan.

Becquerelit ja sievertit

kuva4_400

Säteilyn määrää eli aktiivisuutta mittaa becquerel (Bq). Se on hyvin pieni yksikkö. Yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi hajoaminen sekunnissa. Ihmisen kehossa luonnollinen aktiivisuus on 5 000 – 10 000 becquereliä. Jos radioaktiivista jodi-131:tä on tuhansia becquerelejä kuutiometrissä ilmaa, viranomaiset suosittelevat joditablettien nauttimista kilpirauhasen suojaksi.

Säteilyn vaarallisuutta kuvaa säteilyannos, jonka yksikkö on sievert (Sv). Yksi sievert on erittäin suuri säteilyannos. Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 4 millisievertiä eli 4 sievertin tuhannesosaa. Suurin osa tästä aiheutuu luonnollisista lähteistä. Sisäilman radonista aiheutuu keskimäärin kahden millisievertin annos vuosittain. Kosminen, suoraan maaperästä saatava ja ihmisen kehossa olevien radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteily yhdessä aiheuttavat jokaiselle suomalaisille keskimäärin yli millisievertin vuotuisen säteilyannoksen. Tshernobylin onnettomuus aiheuttaa suomalaisille 50 vuoden aikana kaikkiaan noin 2 millisievertin suuruisen säteilyannoksen.

 

kuva5_400Säteilyn voimakkuutta kuvaa säteilyn annosnopeus, ja sen mittayksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h). Yleensä käytetään yksikköä mikrosievertiä tunnissa (μSv/h). Luonnon taustasäteilyn aiheuttama annosnopeus on Suomessa 0,05-0,30 μSv/h. Sisätiloihin on aiheellista suojautua, jos ulkoisen säteilyn annosnopeus on yli 100 μSv/h.

Radioaktiivisen aineen puoliintumisaika tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa aktiivisuus vähenee puoleen alkuperäisestä. Lyhytikäisten aineiden puoliintumisajat ovat sekunnin osia. Jodi-131 puoliintuu noin kahdeksassa päivässä. Ydinenergian tuotannossa käytettävä uraani-235 puoliintuu vasta 700 miljoonassa vuodessa.

 

Säteilyn terveysvaikutukset

Jos radioaktiivisia aineita on päässyt suuria määriä ympäristöön onnettomuuden seurauksena, ihmiset ja kotieläimet on suojattava siten, että säteilyannos jää mahdollisimman pieneksi. Säteily lisää riskiä sairastua syöpään.

Arvion mukaan 10 millisievertin säteilyannos aiheuttaa tuhannen ihmisen joukossa yhden syöpätapauksen (syövän todennäköisyys on 0,001). Tupakan terveysriski on kuitenkin paljon suurempi: tuhannesta tupakoitsijasta todennäköisesti sata sairastuu keuhkosyöpään (todennäköisyys 0,1). Valtaosa ihmisistä selviää pienistä säteilyannoksista sairastumatta mitenkään.

Ihminen voi kuolla muutaman viikon kuluessa säteilysairauteen, jos hän saa muutamassa päivässä hyvin suuren (yli 3 000 millisievertiä) säteilyannoksen. Näin suuren säteilyannoksen voi saada vain vakavan onnettomuuden välittömässä läheisyydessä. Tällaisia akuutin säteilysairauden aiheuttavia säteilyannoksia saivat Hiroshiman ja Nagasakin asukkaat ydinpommituksissa vuonna 1945 ja ukrainalaiset palomiehet vuonna 1986 sammuttaessaan onnettomuusreaktoria Tshernobylin ydinvoimalaitoksessa.

Joditabletit suojaavat kilpirauhasta

Säteilytilanteessa viranomaiset voivat kehottaa nauttimaan joditabletteja. Säteilylle altistuessa niillä voidaan estää radioaktiivisen jodin sitoutuminen kilpirauhaseen. Puolen vuorokauden kuluttua säteilylle altistumisesta nautittuna joditabletti on jo tehoton, joten viranomaisten ohjeita tulee noudattaa tarkkaan.

Joditabletteja kannattaa hankkia ennakkoon apteekista. Lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat eniten joditablettien suojaa. Jodille allergiset eivät saa nauttia tabletteja. Joditabletit eivät suojaa ulkoiselta säteilyltä eivätkä muilta radioaktiivisilta aineilta kuin jodilta. Joditablettia ei koskaan tule nauttia ilman viranomaisten kehotusta.

Radonista pääsee eroon

Suomalaisten suurin säteilyaltistaja on maaperästä asunnon sisäilmaan tunkeutuva radioaktiivinen radonkaasu. Asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuudet ovat poikkeuksellisen suuria Suomessa ja Ruotsissa. Syynä tähän ovat runsaasti uraania sisältävä maa- ja kallioperä sekä hyvin ilmaa läpäisevät soraharjut. Kylmänä vuodenaikana asunnossa vallitseva alipaine suorastaan imee maaperän radonpitoista ilmaa perustuksessa olevien rakojen ja halkeamien kautta. Lisäksi asuntojen ilmanvaihto on huono.

Omakotitalon sisäilmassa voi olla radonia jopa 10 000 becquereliä kuutiometriä kohti. Vuoden oleskelu tällaisessa asunnossa aiheuttaa noin 200 millisievertin säteilyannoksen.

Kodin radonkaasu kannattaa mitata, sillä teknisin järjestelyin on täysin mahdollista alentaa sen pitoisuuksia sisäilmasta. Radon kannattaa torjua jo uuden talon rakennusvaiheessa. Radon on tupakoinnin jälkeen merkittävin keuhkosyövän syy.

Ilotulitteet

Ilotulitteita ampuessa tulee olla huolellinen ja noudattaa tinkimättä turvaohjeita. Aina on syytä huomioida muut ihmiset ja asuinympäristö. Ilotulitteiden käyttöohjeisiin kannattaa perehtyä kunnolla sillä väärin käytetyt ilotulitteet voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja, esimerkiksi palo- ja näkövammoja.

Ilotulitteilla saa juhlistaa uutta vuotta, kuusi tuntia vuodenvaihteen kummallakin puolella. Sääntö koskee ilotulitteita, joiden käytöllä on 18 vuoden alaikäraja. Niitä ovat lähes kaikki raketit, tykinlaukaukset ja muut isot paukut. Poliisi voi takavarikoida ilotulitteet alaikäisiltä tai päihtyneiltä.

Asuinhuoneistossa taikka huonetiloissa, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee saa säilyttää enintään 5 kg ilotulitusvälineitä. Ilotulite on säilytettävä alaikäisten ulottumattomissa lukitussa kuivassa ja viileässä paikassa, jos tuotteen käyttöohje ei tuotteen ominaisuuksien takia muuta vaadi.

 

702_400
Käytä suojalaseja, kun ammut ilotulitteita tai katsot niiden lähettämistä. Suojalasit suojaavat silmiäsi ilotulitteiden kipinöiltä ja roiskeilta.Ilotulitetta ei saa koskaan suunnata muita ihmisiä, rakennuksia, muuta omaisuutta tai palavaa materiaalia kohti.

Lisätietoja ilotulitteista Turvatekniikan Keskuksen nettisivuilta kohdasta kuluttajille.

Jätteet

Ensisijaista jätehuoltoa on välttää jätteiden tuottamista. Kun jätteitä kuitenkin syntyy aina jonkin verran, kannattaa huomioida muun muassa, löytyisikö esineelle tai sen osille jatko- tai uusiokäyttöä toisessa tarkoituksessa tai toisella käyttäjällä. Esimerkiksi lasipurkit voi hyödyntää yrttiruukuiksi ja pieneksi jääneet vaatteet voi lahjoittaa kaverille tai kirpputorille.

Kuluttaja suojelee ympäristöä siis huolellisella jätteenkäsittelyllä. Eri jätelajit, kuten paperi-, pahvi-, lasi-, metalli-, komposti-, seka- ja ongelmajäte, tulee lajitella ja toimittaa asianmukaisiin jätehuoltoastioihin tai keräyspisteisiin.

Lisätietoja jätteiden käsittelystä löytyy esimerkiksi valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

Asumisen ja yritystoiminnan jätteiden vähentämisestä ja käsittelystä voi kysyä oman kunnan ympäristöviranomaiselta tai alueella toimivan jäteyhtiön neuvojalta. Alueellista ja valtakunnallista jätesuunnittelua ja jätelainsäädäntöä koskeviin kysymyksiin vastaa myös alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus.